Kirjoitimme viime viikolla blogijutun ravintolisien pikkasen laittomasta markkinoinnista. Saimme juttuun kommentin, jossa toivottiin, että kirjoittaisimme myös ”on hold” -listan väitteistä. On hold -listalla tarkoitetaan kasviperäisiin aineisiin liittyviä terveysväitteitä, jotka odottavat Euroopan komission päätöstä siitä, saako niitä käyttää vai ei. Hyväksyntää odottavia väitteitä on sallittua käyttää, kunnes asiaan saadaan lopullinen päätös. Ruokaviraston sivuilla kerrotaan väitteistä seuraavaa:
”Kasviperäisiin aineisiin liittyvien terveysväitteiden arviointi ja hyväksyminen on tällä hetkellä vielä kesken EU-tasolla. Euroopan komissio parhaillaan pohtii, tulisiko kasviperäisten aineiden näytöksi hyväksyä nykyistä enemmän perinteistä käyttöhistoriaa.”
Vielä on siis mietinnässä, vaaditaanko kasviperäisiin aineisiin liittyvien väitteiden tueksi samanlaista tutkimusnäyttöä kuin elintarvikkeisiin liityviltä terveysväitteiltä, jolloin mitä todennäköisimmin vain harvat on hold -listan väitteistä hyväksyttäisiin. Yhtenä vaihtoehtona voisi mahdollisesti myös olla oman erillisen väiterekisterin luominen näille tuotteille, mikä tosin hankaloittaisi entisestään terveysväitteiden tulkintaa.
”Riittoisa ja vahva uute”
Meillä on ollut jo pidempään tarkoitus kirjoittaa muutamasta luontaistuotteesta, joiden markkinoinnissa ei väitteitä säästellä. Ensimmäinen esimerkkimme on ruusujuuriuute. Se on kasviperäinen aine, joten sitä koskevia terveysväitteitä saattaa olla mainitulla on hold -listalla. Listalla olevien väitteiden käyttö on siis toistaiseksi sallittua, vaikka EFSA ei olisikaan antanut tieteellistä mielipidettään niistä. Lähdimme selvittämään asiaa ruusujuuriuutteen osalta, mutta homma osoittautui ennakoituakin haastavammaksi.
Esimerkiksi Puhdistamo on mainostanut ruusujuuriuutetta Instagramissa näin: ”parantaa kesittymiskykyä ja aivotoimintaa, nostaa henkistä ja fyysistä suorituskykyä ja lievittää stressiä ja ahdistusta”. EFSA:n puoltamia ja EU-komission hyväksymiä väitteitä ruusujuuriuutteelle ei ole, mutta viisi ruusujuuriuutteeseen liittyvää väitettä* löytyy on hold -listalta, eli niiden käyttö on sallittua. Kuitenkaan ihan mitä tahansa ei saa väittää, vaan väitteestä suositellaan käytettäväksi samaa tai vastaavaa sanamuotoa, jolla väitettä on haettu hyväksyttäväksi. Sanamuoto ei saa olla vahvempi kuin haetun väitteen sanamuoto (esim. ”ylläpitää normaalia” vs. ”alentaa”). Emme tiedä, miten Ruokavirasto asiaa tulkitsee, mutta meidän tulkintamme mukaan yllämainitut Puhdistamon väitteet (”parantaa”, ”nostaa” ja ”lievittää”) ovat vahvempia kuin haettujen väitteiden sanamuodot (”auttaa ylläpitämään”, ”osallistuu normaaliin” jne.). Keskittymiskykyä ja ahdistusta emme bonganneet haetuista väitteistä lainkaan, joten niiden nostaminen mainoslauseisiin saattaa olla pikkasen laitonta jo itsessään. (Käytimme hakusanaa ”rhodiola rosea”).
Verrattuna Instagramin villeihin väittämiin Puhdistamon nettisivuilla meno paljastui asiallisemmaksi. Totta puhuaksemme tuotteen kuvaus oli jopa niin vähäsanainen, että tuotteen käyttötarkoitus jäi meille epäselväksi. Tuotteen kerrotaan olevan ”valmistettu Suomen Lapin ruusujuuresta, miellyttävän makuinen, riittoisa ja vahva uute sekä täysin suomalainen tuote”. Tuote löytyy myös Yliopiston Apteekin nettisivuilta, jossa kuvaus on niin ikään pelkistetty. Tuotteen käyttötarkoitus jäi täälläkin epäselväksi, joten päätimme kysyä lisätietoja farmaseutilta chatin avulla. Saimme vastaukseksi: ”Valmistajan mukaan edistää keskittymiskykyä, vireyttä ja kestävyyttä sekä pitää yllä hyvää mielialaa (lisää aivojen serotoniini- ja dopamiinipitoisuutta). Kuuluu ns. adaptogeeneihin. Adaptogeeni on joistakin terveyttä edistäviksi väitetyistä aineksista, kuten yrteistä, käytettävä markkinointitermi.” On hienoa, että hurjimmat väitteet on karsittu pois Puhdistamon ja Yliopiston Apteekin nettisivuilta, mutta pidämme kyseenalaisena sitä, että valmistajan toimittamissa materiaaleissa vilisee väitteitä, joiden käyttöä ei voi perustella edes on hold -listalla – siellä olevissa väitteissä ei nimittäin mainita mitään serotoniinista tai dopamiinista. Vielä karmeampaa on, että näitä väitteitä viestitään myös asiakkaalle!
”Sinun puolellasi stressiä vastaan”
Ruohonjuuressa kaupitellaan ruusujuuriuutteen lisäksi myös ashwagandha-kasvin juuresta uutettuja kapseleita. Jos ruusujuuriuutteen käyttötarkoitus jäi meille jälleenmyyjien nettisivujen kuvausten perusteella epäselväksi, KSM66-nimellä markkinoidun ashwagandha-valmisteen kohdalla näin ei todellakaan ole. Sen luvataan nimittäin ”lisäävän fyysistä ja henkistä suorituskykyä, edistävän stressinsietokykyä, tehostavan elimistön palautumista stressistä, kohentavan urheilijoiden suorituskykyä, lisäävän ikäihmisten mielen suorituskykyä, edistävän emotionaalista tasapainoa ja unentuloa, tukevan miehen seksuaalista halukkuutta ja naisen hedelmällisyyttä sekä ylläpitävän kestävyyttä ja lihasmassaa”. Tämä tuotehan toimii vaivaan kuin vaivaan!
Tässä vaiheessa tekstiä ei varmaan liene yllätys, että tosiasiassa ashwagandhaa koskevien on hold -listalla olevien terveysväitteiden sanamuodot eivät täysin vastaa Ruohonjuuren mainoslauseita (käytimme hakusanaa ”ashwagandha” – on mahdollista, että muilla hakusanoilla löytyy enemmän väitteitä). Listan väitteissä ei nimittäin mainita sanallakaan suorituskykyä (fyysistä tai henkistä, urheilijoiden tai muiden), emotionaalista tasapainoa, unta, seksuaalista halukkuutta, hedelmällisyyttä tai lisääntymistä, kestävyyttä tai lihasmassaa eikä hengityselimistöä. Muutenkin väitteiden muotoilu on Ruohonjuuren sivuilla huomattavasti rohkeampaa verrattuna on hold -listan väitteisiin.
Se mikä on sallittua, ei välttämättä ole oikein
Näiden kahden esimerkin perusteella vaikuttaa siltä, että on hold -listan väitteitä ei tällä hetkellä käytetä oikein. Kasviperäisiä aineita markkinoidaan sanamuodoin, jotka ovat vahvempia kuin on hold -listan väitteet: tuotteiden luvataan lisäävän, edistävän ja kohentavan, vaikka sanamuodot listalla ovat pääasiassa muotoa ”auttaa säilyttämään” tai ”auttaa tukemaan”. Myös sellaisia väitteitä käytetään, joita emme onnistuneet löytämään on hold -listalta lainkaan. On hold -listan väitteiden selvittäminen ei ollut ihan yksinkertainen prosessi, joten on mahdollista, että emme löytäneet kaikkia listalla olevia väitteitä. Toisaalta mahdollista on myös, että markkinoijatkaan eivät ole selvittäneet, mitä väitteitä listalla on ja kuinka niitä saa käyttää.
Toivomme, että kasviperäisten ainesosien terveysväitteiden kanssa päästäisiin pian johonkin ratkaisuun. Tällä hetkellä tilanne on haastava kuluttajalle, sillä hyväksyttyjyen väitteiden lisäksi on sallittua käyttää väitteitä, joiden taustalla olevaa tieteellistä näyttöä ei ole arvioitu (on hold -listan väitteet). Markkinointimateriaalista tai tuotepakkauksesta ei myöskään tarvitse käydä ilmi, onko kyseessä hyväksytty vai (toistaiseksi) sallittu terveysväite. Mielestämme on hold -listan sallitut terveysväitteet ovat joka tapauksessa lähempänä ei-hyväksyttyjä kuin hyväksyttyjä väitteitä, sillä ne eivät perustu tieteelliseen näyttöön. Tämä tulisi tuoda selkeämmin esille, oli päätös väitteiden käytöstä lopulta mikä tahansa.
*Jos ihmettelit, miksi emme listanneet jutussa niitä on hold -listan väitteitä, joita ruusujuuriuutteesta tai ashwagandhasta on tällä hetkellä luvallista käyttää, syy on se, että huolimatta niiden laillisuudesta ne eivät perustu tutkittuun tietoon ja tieteelliseen näyttöön. Mielestämme laillisuus ja eettisyys eivät kulje tässä käsi kädessä, vaan epämääräisten ”auttaa stimuloimaan hermostoa” -tyyppisten väitteiden käyttö on kuluttajan harhaanjohtamista. Näin ollen emme halua tarjota näitä sallittuja (joskin mielestämme harhaanjohtavia) väitteitä tarjottimella niille markkinoijille, jotka eivät ole niitä itse selvittäneet.
Kiitos, että kirjoititte myös sallituista pidossa olevista terveysväittämistä.
Kirjoituksessa mainitsette, että ”Vielä on siis mietinnässä, vaaditaanko kasviperäisiin aineisiin liittyvien väitteiden tueksi samanlaista tutkimusnäyttöä kuin elintarvikkeisiin liityviltä terveysväitteiltä, jolloin mitä todennäköisimmin vain harvat on hold -listan väitteistä hyväksyttäisiin.”
Kirjoituksesta lukija saa mielikuvan, että pidossa olevat terveysväitteet koskisivat, joitain muita kuin elintarvikkeita. Ravitsemus- ja terveysväitteet koskevat kaikkia elintarvikkeita, eikä niiden käytössä tehdä eroa elintarvikkeen tarkemmasta luokasta, eli joten jos pidossa olevat terveysväitteet hyväksytään tai hylätään, niin päätös koskee sekä ns. tavanomaisia elintarvikkeita että ravintolisiä.
Mielestäni lukijoille on syytä kertoa myös perimmäinen syy sille, että komissio asetti reilu 1.500 kasviperäisiä elintarvikkeiden ainesosia koskevaa terveysväitettä pitoon.
Terveysväiteprosessin nykymallissa Euroopan elintarvikeviranomainen (EFSA) vaatii elintarvikkeiden (mm. ravintolisien) kasviperäisiltä ainesosilta tiukemman tutkimusnäytön kuin samoja kasviperäisiä ainesosia sisältäviltä lääkkeiltä (perinteiset kasvirohdosvalmisteet) vaaditaan. Paradoksi muodostui siitä, että kasviperäiselle valmisteelle saisi lääkkeenä myytäessä indikaation (käyttötarkoituksen), mutta samalle kasville elintarvikkeena myytäessä mahdollisesti ei tulisi hyväksyntää minkäänlaiselle käyttötarkoituksesta kertovalle väittämälle. Tämä saattaisi ohjata kymmeniä tai jopa satoja kasviperäisiä valmisteita lääkkeiksi (kasvirohdosvalmisteeksi), jos se olisi ainut tapa kertoa niiden käyttöalueesta kuluttajille.
Jos elintarvikkeiden kasviperäisten ainesosien terveysväitteiden arviointikriteereihin ei tule muutosta, tullaan lähes kaikki kasviperäisiä ainesosia koskevat terveysväitteet kieltämään elintarvikkeilta ja vain myytäessä lääkkeenä niiden käyttöalueista voidaan kertoa kuluttajille. Tämä epäkohta ja mahdollisesti markkinahäiriötä aiheuttava tilanne sai Euroopan komission viheltämään kasviperäisten terveysväittämien lopullisen arvioinnin toistaiseksi poikki ja avaamaan keskustelun jäsenmaissa.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
Asia herätti pohdintaa ja pitäneen tutustua aiheeseen myöhemmin lisää. Hyvä pointti myös Mika Rönköltä asiaan liittyen. Kaikki eivät ole aina niin yksinkertaisia.