Kuluvalla viikolla törmäsimme Twitterissä meijeriyhtiö Arla Suomen twiittiin, joka kuului näin: ”Miten ihmiset reagoivat, kun ruokakerman kanssa saakin pussillisen lisäaineita? Piilokameratempauksella halusimme nostaa esille, että kermojen ja kerman kaltaisten valmisteiden raaka-aineissa on eroja.” Arlan nettisivuilla kerrotaan, että tempauksella oli tarkoitus kiinnittää huomio usein piiloon jääviin lisäaineisiin. Twitterissä professori Marina Heinonen jakoi kyseisen twiitin kommenttiensa kera. Ravinnon turvallisuuden professori ihmetteli, miksi lisäaineisiin halutaan kiinnittää huomio, kun ennemmin pitäisi tarkkailla tuotteiden kovan rasvan, suolan ja sokerin määrää. Luonnollisuus kun ei ole terveellisyyden tae. Myös useampi muu terveys- tai ravitsemusasiantuntija otti asiaan kantaa ja tuki Heinosen näkemystä. Tempausta kommentoitiin seuraavasti: 1.) tempauksella ei kyllä edistetä ruoan terveystietoa, vaan kiinnitetään huomiota seikkoihin, jotka vaan sekottavat asiaa. 2.) Faktat/väestön terveys ei ohjaa markkinointia ja tuotekehitystä koskaan, vaan firmojen markkinointikamppanjat ovat kuin tuuliviiri, kääntyvät siihen suuntaan mistä tänään tuulee. 3.) Nämä markkinointitempaukset sahaavat lopulta teollisuuden omaa oksaa ja hämärtävät kuvaa terveysriskeistä.
Arlan viestinnästä vastattiin Heinoselle: ”Kampanjan taustalla on se, että moni etsii mahdollisimman luonnollisia elintarvikkeita. Haluamme auttaa heitä löytämään kermahyllystä mahdollisimman vähän ainesosia sisältävän vaihtoehdon”.
Kun yhdelle kumartaa niin toiselle pyllistää
Arla ei valitettavasti ole ainoa firma, joka harrastaa mielikuvilla markkinointia, faktoista välittämättä. Meillä meni aikoinaan ruispuikula väärään kurkkuun ja herne nenään, kun Fazer kyseli voiko terveellinen ruokavalio sisältää leipää. Tällä kampanjalla tavoiteltiin tietysti hiilarikammoisia kuluttajia, mutta meissä muissa viesti herätti ihmetystä – miksi juuri leipomoyritys haluaakin nyt kyseenalaistaa viljojen terveellisyyden?
On ymmärrettävää, että elintarvikefirmat haluavat tuotevalikoimansa kattavan erilaisten kuluttajien toiveet ja tarpeet. Trendit tulevat ja menevät, mutta niihin on lähdettävä mukaan, jotta pystyy kilpailemaan asiakkaista. Mutta kun mielistelee ja tavoittelee yhtä asiakasryhmää, saattaa ärsyttää toisen. Olisi itsekästä ja epärealistista toivoa, että jatkossa elintarvikkeita kehitettäisiin ja markkinoitaisiin vain minun toiveeni mukaisesti eli tutkittuun ravitsemustietoon tukeutuen. En vaadi tätä, mutta vinkkaan, että täällä olisi nyt yksi asiakasryhmä, joka tuntuu olevan täysin unohdettu markkinointitempauksissa. Mikä elintarvikeyritys kohdistaisi markkinointinsa tutkittuun ravitsemustietoon luottaville, lisäaineita tai prosessointia pelkäämättömille, mutta valheellisesta mielikuvamarkkinoinnista ärsyyntyville kuluttajille?
Huuhaatalkoot
Tällä viikolla uutisoitiin, että Turun yliopiston lääketieteen opiskelijat ovat perustaneet Vastalääke ry:n eli yhdistyksen, joka lupaa taistella tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan. Tämä on oikein tervetullut lisä huuhaatalkoisiin. Mutta tervetullut olisi myös elintarviketeollisuuden taho, joka toimillaan ehkäisisi huuhaan leviämistä. Uskaltaisiko joku firma pyllistää huuhaalle ja profiloitua tällaiseksi?